hallitsevuus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hallitsevuus (40)

  1. se, että on hallitseva

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑlːit̪ˌseʋuːs/
  • tavutus: hal‧lit‧se‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hallitsevuus hallitsevuudet
genetiivi hallitsevuuden hallitsevuuksien
partitiivi hallitsevuutta hallitsevuuksia
akkusatiivi hallitsevuus;
hallitsevuuden
hallitsevuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hallitsevuudessa hallitsevuuksissa
elatiivi hallitsevuudesta hallitsevuuksista
illatiivi hallitsevuuteen hallitsevuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hallitsevuudella hallitsevuuksilla
ablatiivi hallitsevuudelta hallitsevuuksilta
allatiivi hallitsevuudelle hallitsevuuksille
muut sijamuodot
essiivi hallitsevuutena hallitsevuuksina
translatiivi hallitsevuudeksi hallitsevuuksiksi
abessiivi hallitsevuudetta hallitsevuuksitta
instruktiivi hallitsevuuksin
komitatiivi hallitsevuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hallitsevuude-
vahva vartalo hallitsevuute-
konsonantti-
vartalo
hallitsevuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan hallitseva vartalosta hallitsev- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]