hajottaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hajottaminen (38)
- teonnimi verbistä hajottaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hajottaminen | hajottamiset |
| genetiivi | hajottamisen | hajottamisten hajottamisien |
| partitiivi | hajottamista | hajottamisia |
| akkusatiivi | hajottaminen; hajottamisen |
hajottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hajottamisessa | hajottamisissa |
| elatiivi | hajottamisesta | hajottamisista |
| illatiivi | hajottamiseen | hajottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hajottamisella | hajottamisilla |
| ablatiivi | hajottamiselta | hajottamisilta |
| allatiivi | hajottamiselle | hajottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hajottamisena (hajottamisna) |
hajottamisina |
| translatiivi | hajottamiseksi | hajottamisiksi |
| abessiivi | hajottamisetta | hajottamisitta |
| instruktiivi | – | hajottamisin |
| komitatiivi | – | hajottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hajottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hajottamis- | |