hajauttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hajauttaminen (38)
- teonnimi verbistä hajauttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hajauttaminen | hajauttamiset |
| genetiivi | hajauttamisen | hajauttamisten hajauttamisien |
| partitiivi | hajauttamista | hajauttamisia |
| akkusatiivi | hajauttaminen; hajauttamisen |
hajauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hajauttamisessa | hajauttamisissa |
| elatiivi | hajauttamisesta | hajauttamisista |
| illatiivi | hajauttamiseen | hajauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hajauttamisella | hajauttamisilla |
| ablatiivi | hajauttamiselta | hajauttamisilta |
| allatiivi | hajauttamiselle | hajauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hajauttamisena (hajauttamisna) |
hajauttamisina |
| translatiivi | hajauttamiseksi | hajauttamisiksi |
| abessiivi | hajauttamisetta | hajauttamisitta |
| instruktiivi | – | hajauttamisin |
| komitatiivi | – | hajauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hajauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hajauttamis- | |