hajautus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hajautus (39)
- hajauttaminen; se, että hajautetaan
- (rahoitus) varojen sijoittaminen useaan sijoituskohteeseen tai useassa erässä riskien pienentämiseksi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑjɑu̯t̪us/ tai /ˈhɑjɑˌut̪us/
- tavutus: ha‧jau‧tus / ha‧ja‧u‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hajautus | hajautukset |
| genetiivi | hajautuksen | hajautusten hajautuksien |
| partitiivi | hajautusta | hajautuksia |
| akkusatiivi | hajautus; hajautuksen |
hajautukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hajautuksessa | hajautuksissa |
| elatiivi | hajautuksesta | hajautuksista |
| illatiivi | hajautukseen | hajautuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hajautuksella | hajautuksilla |
| ablatiivi | hajautukselta | hajautuksilta |
| allatiivi | hajautukselle | hajautuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hajautuksena | hajautuksina |
| translatiivi | hajautukseksi | hajautuksiksi |
| abessiivi | hajautuksetta | hajautuksitta |
| instruktiivi | – | hajautuksin |
| komitatiivi | – | hajautuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hajautukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hajautus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. hajauttaminen
|
2. riskien pienentäminen
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hajautus Kielitoimiston sanakirjassa