hahtuva
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- karstatusta kuidusta muodostunut tukkomainen esivalmiste kehräystä varten
- Mummolla oli vasullinen karstojen välissä pyörittämiään hahtuvia, joista hän alkoi kehrätä rukillaan lankaa.
- pienehkö haituvien tai vastaavien keveä muodostuma
- Siemenet leijuvat hahtuvien varassa.
- puuvillan valkeat hahtuvat
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑht̪uʋɑ/
- tavutus: hah‧tu‧va
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hahtuva | hahtuvat |
| genetiivi | hahtuvan | hahtuvien (hahtuvain) |
| partitiivi | hahtuvaa | hahtuvia |
| akkusatiivi | hahtuva; hahtuvan |
hahtuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hahtuvassa | hahtuvissa |
| elatiivi | hahtuvasta | hahtuvista |
| illatiivi | hahtuvaan | hahtuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hahtuvalla | hahtuvilla |
| ablatiivi | hahtuvalta | hahtuvilta |
| allatiivi | hahtuvalle | hahtuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hahtuvana | hahtuvina |
| translatiivi | hahtuvaksi | hahtuviksi |
| abessiivi | hahtuvatta | hahtuvitta |
| instruktiivi | – | hahtuvin |
| komitatiivi | – | hahtuvine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hahtuva- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. tukkomainen esivalmiste kehräystä varten
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hahtuvakone, hahtuvanauha, hahtuvapilvi, höyhenhahtuva, lumihahtuva, pilvenhahtuva, pilvihahtuva, pölyhahtuva
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hahtuva Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10