häivytys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

häivytys (39)

  1. häivyttäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhæi̯ʋyt̪ys/
  • tavutus: häi‧vy‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi häivytys häivytykset
genetiivi häivytyksen häivytysten
häivytyksien
partitiivi häivytystä häivytyksiä
akkusatiivi häivytys;
häivytyksen
häivytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi häivytyksessä häivytyksissä
elatiivi häivytyksestä häivytyksistä
illatiivi häivytykseen häivytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi häivytyksellä häivytyksillä
ablatiivi häivytykseltä häivytyksiltä
allatiivi häivytykselle häivytyksille
muut sijamuodot
essiivi häivytyksenä häivytyksinä
translatiivi häivytykseksi häivytyksiksi
abessiivi häivytyksettä häivytyksittä
instruktiivi häivytyksin
komitatiivi häivytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo häivytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
häivytys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä häivyttää (häivyt- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]