glottaali
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]glottaali (5)
- (fonetiikka) äänne, jonka yhtenä ääntymäkohtana on kurkunpää
- Suomen glottaaleja ovat jotkin h:t ja glottaaliklusiili ʔ.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | glottaali | glottaalit |
| genetiivi | glottaalin | glottaalien (glottaalein) |
| partitiivi | glottaalia | glottaaleja |
| akkusatiivi | glottaali; glottaalin |
glottaalit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | glottaalissa | glottaaleissa |
| elatiivi | glottaalista | glottaaleista |
| illatiivi | glottaaliin | glottaaleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | glottaalilla | glottaaleilla |
| ablatiivi | glottaalilta | glottaaleilta |
| allatiivi | glottaalille | glottaaleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | glottaalina | glottaaleina |
| translatiivi | glottaaliksi | glottaaleiksi |
| abessiivi | glottaalitta | glottaaleitta |
| instruktiivi | – | glottaalein |
| komitatiivi | – | glottaaleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | glottaali- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. äänne, jonka yhtenä ääntymäkohtana on kurkunpää
|