germanium

Katso myös: Germanium, germánium

Suomi

Germaniumia

Alkuaineet
gallium ← germanium → arseeni
Ga ← Ge → As

Substantiivi

germanium (5)

1. eräs alkuaine, kova hopeanvalkoinen puolimetalli (tunnus Ge)

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	germanium	–
genetiivi	germaniumin	–
partitiivi	germaniumia	–
akkusatiivi	germanium; germaniumin	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	germaniumissa	–
elatiivi	germaniumista	–
illatiivi	germaniumiin	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	germaniumilla	–
ablatiivi	germaniumilta	–
allatiivi	germaniumille	–
muut sijamuodot
essiivi	germaniumina	–
translatiivi	germaniumiksi	–
abessiivi	germaniumitta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	germaniumeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	germaniumi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. eräs alkuaine

bulgaria: германий englanti: germanium espanja: germanio hollanti: germanium italia: germanio kreikka: γερμάνιο kroatia: germanij m. latvia: germānijs liettua: germanis malta: ġermanju portugali: germânio puola: german

ranska: germanium romania: germaniu ruotsi: germanium saksa: germanium slovakki: germánium sloveeni: germanij tanska: germanium tšekki: germanium turkki: germanyum unkari: germánium venäjä: германий viro: germaanium

Englanti

Substantiivi

germanium

1. germanium

Hollanti

Substantiivi

germanium

1. germanium

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 250

Ruotsi

Substantiivi

germanium n. (yks. määr. germaniumet [luo], ei monikkoa)

1. germanium

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 250