genomi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]genomi (5)
- (perinnöllisyystiede) organismin koko perintöaines, joka on koodattu geeneihin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈgenomi/
- tavutus: ge‧no‧mi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | genomi | genomit |
| genetiivi | genomin | genomien (genomein) |
| partitiivi | genomia | genomeja |
| akkusatiivi | genomi; genomin |
genomit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | genomissa | genomeissa |
| elatiivi | genomista | genomeista |
| illatiivi | genomiin | genomeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | genomilla | genomeilla |
| ablatiivi | genomilta | genomeilta |
| allatiivi | genomille | genomeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | genomina | genomeina |
| translatiivi | genomiksi | genomeiksi |
| abessiivi | genomitta | genomeitta |
| instruktiivi | – | genomein |
| komitatiivi | – | genomeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | genomi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |