foniatria

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

foniatria (12)

Wikipedia
Katso artikkeli Foniatria Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. oppi äänihuulten ja muiden ääntöelinten sairauksista
    Foniatria eli puhe- ja äänihäiriöt on itsenäinen lääketieteen erikoisala, jonka piiriin kuuluvat Euroopan foniatriliiton määritelmän mukaan puheen, kielen ja äänen häiriöt sekä kuulovammat silloin kun niihin liittyy edellä mainittuja häiriöitä
    Foniatrian lähtökohtana on siis kommunikaatiohäiriön oire, eikä esimerkiksi anatomisesti määritelty elimistön osa.
    Foniatriselle toiminnalle on tyypillistä moniammatillinen tiimityö yhdessä muiden lääkärien, puheterapeuttien, neuropsykologien, toimintaterapeuttien, sosiaalityöntekijöiden, hoitajien ja monen muun ammattiryhmän kanssa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi foniatria
genetiivi foniatrian
partitiivi foniatriaa
akkusatiivi foniatria;
foniatrian
sisäpaikallissijat
inessiivi foniatriassa
elatiivi foniatriasta
illatiivi foniatriaan
ulkopaikallissijat
adessiivi foniatrialla
ablatiivi foniatrialta
allatiivi foniatrialle
muut sijamuodot
essiivi foniatriana
translatiivi foniatriaksi
abessiivi foniatriatta
instruktiivi
komitatiivi foniatrioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo foniatria-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

foniatri, puheterapeutti

Substantiivi[muokkaa]

foniatria

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta foniatri