flaami

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

flaami (5)

Wikipedia
Katso artikkeli Flaamin murre Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. lähinnä Belgian pohjoisosassa, Flanderissa puhuttava hollannin kielen murre, joka on aikaisemmin luokiteltu erilliseksi kieleksi
Wikipedia
Katso artikkeli Flaamit Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. flaamilaisten eli flaamien etniseen ryhmään kuuluva henkilö

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈflɑːmi/
  • tavutus: flaa‧mi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi flaami flaamit
genetiivi flaamin flaamien
(flaamein)
partitiivi flaamia flaameja
akkusatiivi flaami;
flaamin
flaamit
sisäpaikallissijat
inessiivi flaamissa flaameissa
elatiivi flaamista flaameista
illatiivi flaamiin flaameihin
ulkopaikallissijat
adessiivi flaamilla flaameilla
ablatiivi flaamilta flaameilta
allatiivi flaamille flaameille
muut sijamuodot
essiivi flaamina flaameina
translatiivi flaamiksi flaameiksi
abessiivi flaamitta flaameitta
instruktiivi flaamein
komitatiivi flaameine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo flaami-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • flaami Kielitoimiston sanakirjassa
  • flaami Tieteen termipankissa