fiasko

Katso myös: fiaskó

Suomi[muokkaa]

fiasko (2)^[1]

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	fiasko	fiaskot
genetiivi	fiaskon	fiaskojen fiaskoiden fiaskoitten
partitiivi	fiaskoa	fiaskoita fiaskoja
akkusatiivi	fiasko; fiaskon	fiaskot
sisäpaikallissijat
inessiivi	fiaskossa	fiaskoissa
elatiivi	fiaskosta	fiaskoista
illatiivi	fiaskoon	fiaskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	fiaskolla	fiaskoilla
ablatiivi	fiaskolta	fiaskoilta
allatiivi	fiaskolle	fiaskoille
muut sijamuodot
essiivi	fiaskona	fiaskoina
translatiivi	fiaskoksi	fiaskoiksi
abessiivi	fiaskotta	fiaskoitta
instruktiivi	–	fiaskoin
komitatiivi	–	fiaskoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	fiasko-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

italian kielen fiasco, "pullo". Epäonnistumista merkitsevä merkitys tulee teatterislangin ilmaisusta far fiasco

1. nolaus, epäonnistuminen

fiasko

fiasko

fiasko n. (4) (yks. määr. fiaskot [luo], mon. epämäär. fiaskon [luo], mon. määr. fiaskona [luo])

fiasko n.

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2