fakiiri

Wikisanakirjasta
Fakiiri

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fakiiri (6)

Wikipedia
Katso artikkeli Fakiiri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. uskonnollisista syistä köyhää ja askeettista elämää viettävä henkilö
  2. askeettinen temppuilija
    Intialainen fakiiri oli viikon maahan haudattuna.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈfɑkiːri/
  • tavutus: fa‧kii‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fakiiri fakiirit
genetiivi fakiirin fakiirien
fakiireiden
fakiireitten
partitiivi fakiiria fakiireita
fakiireja
akkusatiivi fakiiri;
fakiirin
fakiirit
sisäpaikallissijat
inessiivi fakiirissa fakiireissa
elatiivi fakiirista fakiireista
illatiivi fakiiriin fakiireihin
ulkopaikallissijat
adessiivi fakiirilla fakiireilla
ablatiivi fakiirilta fakiireilta
allatiivi fakiirille fakiireille
muut sijamuodot
essiivi fakiirina fakiireina
translatiivi fakiiriksi fakiireiksi
abessiivi fakiiritta fakiireitta
instruktiivi fakiirein
komitatiivi fakiireine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo fakiiri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

<< arabian فَقِير‎ (faqīr) ’köyhä’

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

askeetti, dervišši, fakirismi, joogi, köyhä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • fakiiri Kielitoimiston sanakirjassa