köyhä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

köyhä (10) (komparatiivi köyhempi, superlatiivi köyhin) (taivutus[luo])

  1. osattomaksi jäänyt, varaton
    Hän eli loppuelämänsä köyhänä.
  2. hedelmätön
    Alueen maaperä on hyvin köyhää.
  3. huono, tylsä
    Olipa köyhä vitsi.
  4. (esim. ateriasta) vaatimaton
    Minulla on nälkä, sillä söin köyhän aterian.
  5. Yhdyssanan jälkiosana ilmaisee, että tarkoite on vajavainen tai puutteellinen etuosan suhteen.
    proteiiniköyhä ruokavalio [= ruokavalio, jossa on vähän proteiineja]

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkøy̯hæ/
  • tavutus: köy‧hä

Etymologia[muokkaa]

  • varhainen germaaninen laina sanasta *skeuχwa-. Kantasuomalainen sanamuoto oli *keüɧä-. Kognaatteja ovat esimerkiksi englannin shy ja ruotsin skygg.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

happiköyhä, köyhäinapu, köyhäinhoito, köyhäintalo, lajiköyhä, pääomaköyhä, ravinneköyhä, ravintoköyhä, rutiköyhä, tapahtumaköyhä, tunneköyhä, valkuaisköyhä, virikeköyhä, vitamiiniköyhä

Idiomit[muokkaa]

  • ei ole köyhä eikä kipeä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • köyhä Kielitoimiston sanakirjassa