puutteellinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
puutteellinen (38) (komparatiivi puutteellisempi, superlatiivi puutteellisin) (taivutus [luo])
- sellainen, jossa on puutteita
- Olympiastadionin perusparannusrahoituksen viranomaisvalvonta oli puutteellista, arvioi tarkastusvirasto – hankkeen kustannusarvio nousi kahdeksassa vuodessa yli 130 miljoonaa (yle.fi)
- puutteellinen huomiokyky
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpuːt̪ːeːlˌlinen/
- tavutus: puut‧teel‧li‧nen
Etymologia[muokkaa]
johdos substantiivista puute (puuttee- + -llinen)
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: puutteellisesti
- substantiivit: puutteellisuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- puutteellinen Kielitoimiston sanakirjassa