esittelijä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
esittelijä (12)
- henkilö, joka esittelee jotakin
- tuomioistuimessa työskentelevä henkilö, joka valmistelee asioita
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | esittelijä | esittelijät |
| genetiivi | esittelijän | esittelijöiden esittelijöitten (esittelijäin) |
| partitiivi | esittelijää | esittelijöitä |
| akkusatiivi | esittelijä; esittelijän |
esittelijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | esittelijässä | esittelijöissä |
| elatiivi | esittelijästä | esittelijöistä |
| illatiivi | esittelijään | esittelijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | esittelijällä | esittelijöillä |
| ablatiivi | esittelijältä | esittelijöiltä |
| allatiivi | esittelijälle | esittelijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | esittelijänä | esittelijöinä |
| translatiivi | esittelijäksi | esittelijöiksi |
| abessiivi | esittelijättä | esittelijöittä |
| instruktiivi | – | esittelijöin |
| komitatiivi | – | esittelijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | esittelijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdettu suomen kielen verbistä esitellä
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka esittelee jotakin
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- esittelijä Kielitoimiston sanakirjassa