eno
 |
Sisällysluettelo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
eno (1)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eno | enot luo |
| genetiivi | enon luo | enojen luo |
| partitiivi | enoa luo | enoja luo |
| akkusatiivi | eno; enon luo | enot luo |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | enossa luo | enoissa |
| elatiivi | enosta luo | enoista |
| illatiivi | enoon luo | enoihin luo |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | enolla luo | enoilla |
| ablatiivi | enolta luo | enoilta |
| allatiivi | enolle luo | enoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | enona luo | enoina luo |
| translatiivi | enoksi luo | enoiksi |
| abessiivi | enotta | enoitta |
| instruktiivi | – | enoin |
| komitatiivi | – | enoine- + omistusliite luo |
Etymologia[muokkaa]
Johdos adjektiivista enä ’suuri; paljon’.[1]
Vastaavia sanoja sukukielissä inkeroisen enoi, vatjan ono, viron onu ja saamen eanu. Epävarmoja eri sukulaisia merkitseviä sanoja ovat komin un ’äidin vanhempi sisar tai äidin vanhemman veljen vaimo’, enetsin ina ja nganasanin ńenne ’vanhempi veli, isän nuorempi veli’.[1]
Käännökset[muokkaa]
1. äidin veli
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
'Auhelawa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
eno
Viitteet[muokkaa]
- ↑ 1,0 1,1 Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. hakusana eno
