eno

Wikisanakirjasta
Katso myös: Eno, eno-

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

eno (1)

  1. äidin veli
  2. (murteellinen) suuri joki

Ääntäminen[muokkaa]

  • Näin äännetään alueella: Suomi
  • tavutus: e‧no

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eno enot
genetiivi enon enojen
partitiivi enoa enoja
akkusatiivi eno;
enon
enot
sisäpaikallissijat
inessiivi enossa enoissa
elatiivi enosta enoista
illatiivi enoon enoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi enolla enoilla
ablatiivi enolta enoilta
allatiivi enolle enoille
muut sijamuodot
essiivi enona enoina
translatiivi enoksi enoiksi
abessiivi enotta enoitta
instruktiivi enoin
komitatiivi enoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo eno-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • johdos adjektiivista enä ’suuri; paljon’.[1]

Vastaavia sanoja sukukielissä inkeroisen enoi, vatjan ono, viron onu ja saamen eanu. Epävarmoja eri sukulaisia merkitseviä sanoja ovat komin un ’äidin vanhempi sisar tai äidin vanhemman veljen vaimo’, enetsin ina ja nganasanin ńenne ’vanhempi veli, isän nuorempi veli’.[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

pudota kuin eno veneestä — pudota joukosta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • eno Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 114, 433 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

'Auhelawa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

eno

  1. nukkua

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana eno.
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana eno.