eno
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Sisällysluettelo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
eno (1)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈeno/
- Näin äännetään alueella: Suomi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eno | enot |
| genetiivi | enon | enojen |
| partitiivi | enoa | enoja |
| akkusatiivi | eno; enon | enot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | enossa | enoissa |
| elatiivi | enosta | enoista |
| illatiivi | enoon | enoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | enolla | enoilla |
| ablatiivi | enolta | enoilta |
| allatiivi | enolle | enoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | enona | enoina |
| translatiivi | enoksi | enoiksi |
| abessiivi | enotta | enoitta |
| instruktiivi | – | enoin |
| komitatiivi | – | enoine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
Vastaavia sanoja sukukielissä inkeroisen enoi, vatjan ono, viron onu ja saamen eanu. Epävarmoja eri sukulaisia merkitseviä sanoja ovat komin un ’äidin vanhempi sisar tai äidin vanhemman veljen vaimo’, enetsin ina ja nganasanin ńenne ’vanhempi veli, isän nuorempi veli’.[1]
Käännökset[muokkaa]
1. äidin veli
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- eno Kielitoimiston sanakirjassa
'Auhelawa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
eno
Viitteet[muokkaa]
- ↑ 1,0 1,1 Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. hakusana eno
