emiö
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]emiö (3)
- (kasvitiede) kukkakasvin emisiitoslehtien muodostama kokonaisuus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈemiø/
- tavutus: e‧mi‧ö
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | emiö | emiöt |
genetiivi | emiön | emiöiden emiöitten |
partitiivi | emiötä | emiöitä |
akkusatiivi | emiö; emiön |
emiöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | emiössä | emiöissä |
elatiivi | emiöstä | emiöistä |
illatiivi | emiöön | emiöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | emiöllä | emiöillä |
ablatiivi | emiöltä | emiöiltä |
allatiivi | emiölle | emiöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | emiönä | emiöinä |
translatiivi | emiöksi | emiöiksi |
abessiivi | emiöttä | emiöittä |
instruktiivi | – | emiöin |
komitatiivi | – | emiöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | emiö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |