eksyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
eksyttäminen (38)
- teonnimi verbistä eksyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eksyttäminen | eksyttämiset |
| genetiivi | eksyttämisen | eksyttämisten eksyttämisien |
| partitiivi | eksyttämistä | eksyttämisiä |
| akkusatiivi | eksyttäminen; eksyttämisen |
eksyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eksyttämisessä | eksyttämisissä |
| elatiivi | eksyttämisestä | eksyttämisistä |
| illatiivi | eksyttämiseen | eksyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eksyttämisellä | eksyttämisillä |
| ablatiivi | eksyttämiseltä | eksyttämisiltä |
| allatiivi | eksyttämiselle | eksyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eksyttämisenä (eksyttämisnä) |
eksyttämisinä |
| translatiivi | eksyttämiseksi | eksyttämisiksi |
| abessiivi | eksyttämisettä | eksyttämisittä |
| instruktiivi | – | eksyttämisin |
| komitatiivi | – | eksyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | eksyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
eksyttämis- | |