eksytys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

eksytys (39)

  1. eksyttäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈeksyt̪ys/
  • tavutus: ek‧sy‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eksytys eksytykset
genetiivi eksytyksen eksytysten
eksytyksien
partitiivi eksytystä eksytyksiä
akkusatiivi eksytys;
eksytyksen
eksytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi eksytyksessä eksytyksissä
elatiivi eksytyksestä eksytyksistä
illatiivi eksytykseen eksytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi eksytyksellä eksytyksillä
ablatiivi eksytykseltä eksytyksiltä
allatiivi eksytykselle eksytyksille
muut sijamuodot
essiivi eksytyksenä eksytyksinä
translatiivi eksytykseksi eksytyksiksi
abessiivi eksytyksettä eksytyksittä
instruktiivi eksytyksin
komitatiivi eksytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo eksytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
eksytys-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • eksytys Kielitoimiston sanakirjassa