edustus

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Edustus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

edustus (39)

  1. (oikeustiede) henkilön omatahtoinen toiminta toisen henkilön tai oikeushenkilön nimissä tämän lukuun lain, valtuutuksen tai tuomioistuimen päätöksen nojalla; kun edustaja tekee oikeustoimen päämiehensä puolesta tarvittavan kelpuutuksen eli edustusvallan nojalla, oikeustoimen vaikutukset koskevat edustettua (päämiestä) välittömästi edustajan jäädessä vaikutusten ulkopuolelle; sopijapuolet yhteen saattava välittäjä ei ole edustaja, mutta hänet voidaan erikseen valtuuttaa toimimaan myös edustajana

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi edustus edustukset
genetiivi edustuksen edustusten
edustuksien
partitiivi edustusta edustuksia
akkusatiivi edustus; edustuksen edustukset
sisäpaikallissijat
inessiivi edustuksessa edustuksissa
elatiivi edustuksesta edustuksista
illatiivi edustukseen edustuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi edustuksella edustuksilla
ablatiivi edustukselta edustuksilta
allatiivi edustukselle edustuksille
muut sijamuodot
essiivi edustuksena edustuksina
translatiivi edustukseksi edustuksiksi
abessiivi edustuksetta edustuksitta
instruktiivi edustuksin
komitatiivi edustuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä edustaa (edust- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Alakäsitteet oikeustieteessä[muokkaa]
Alakäsitteet muualla[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]