buraani

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

buraani (6)

  1. Keski-Aasian arojen myrskytuuli
    Länsi-Siperiassa ja Venäjän aroilla raivoavat buranit. Ne ovat kesällä kuivia, pölyä kuljettavia myrskyjä, mutta talvella peloittavia, kylmiä lumipyryjä. Buranien raivotessa paleltuu ihmisiä ja eläimiä ja peittyy kinoksiin. Karjalaumoissa tekevät ne toisinaan suurta tuhoa.[1]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi buraani buraanit
genetiivi buraanin buraanien
buraaneiden
buraaneitten
partitiivi buraania buraaneita
buraaneja
akkusatiivi buraani;
buraanin
buraanit
sisäpaikallissijat
inessiivi buraanissa buraaneissa
elatiivi buraanista buraaneista
illatiivi buraaniin buraaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi buraanilla buraaneilla
ablatiivi buraanilta buraaneilta
allatiivi buraanille buraaneille
muut sijamuodot
essiivi buraanina buraaneina
translatiivi buraaniksi buraaneiksi
abessiivi buraanitta buraaneitta
instruktiivi buraanein
komitatiivi buraaneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo buraani-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Hänninen, Kaarlo & Kivirikko, K. E. Yleismaantiede. Kuopio. 1920: s. 135