beatifikaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
beatifikaatio (3)
- (katolilaisuus) autuaaksi julistaminen; tilaisuus tai prosessi, jossa henkilö julistetaan autuaaksi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | beatifikaatio | beatifikaatiot |
| genetiivi | beatifikaation | beatifikaatioiden beatifikaatioitten |
| partitiivi | beatifikaatiota | beatifikaatioita |
| akkusatiivi | beatifikaatio; beatifikaation |
beatifikaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | beatifikaatiossa | beatifikaatioissa |
| elatiivi | beatifikaatiosta | beatifikaatioista |
| illatiivi | beatifikaatioon | beatifikaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | beatifikaatiolla | beatifikaatioilla |
| ablatiivi | beatifikaatiolta | beatifikaatioilta |
| allatiivi | beatifikaatiolle | beatifikaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | beatifikaationa | beatifikaatioina |
| translatiivi | beatifikaatioksi | beatifikaatioiksi |
| abessiivi | beatifikaatiotta | beatifikaatioitta |
| instruktiivi | – | beatifikaatioin |
| komitatiivi | – | beatifikaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | beatifikaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. autuaaksi julistaminen
|
|