autuas
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
autuas (41) (komparatiivi autuaampi, superlatiivi autuain) (taivutus[luo])
- hyvin onnellinen
- tehdä autuaaksi
- (katolilaisuus, arvonimi) Autuas paavin ns. beatifikaatiossa antama kuolemanjälkeinen arvonimi henkilölle, joka on osoittanut elämässään erityisiä hyveitä, astetta korkeampi kuin Kunnioitettava ja matalampi kuin Pyhä
- Autuas Johannes Paavali II
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
1. hyvin onnellinen
|
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑu̯tuɑs/
- tavutus: au‧tu‧as
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: autuaallinen
- adverbit: autuaasti
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- autuas Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.