avo
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]avo (1)
- luetun- tai kuullunymmärtämiskokeen avokysymys, johon odotetaan lyhyttä tekstivastausta
- yo-kuuntelun vaikeat avot
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑʋo/
- tavutus: a‧vo
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | avo | avot |
| genetiivi | avon | avojen |
| partitiivi | avoa | avoja |
| akkusatiivi | avo; avon |
avot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | avossa | avoissa |
| elatiivi | avosta | avoista |
| illatiivi | avoon | avoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | avolla | avoilla |
| ablatiivi | avolta | avoilta |
| allatiivi | avolle | avoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | avona | avoina |
| translatiivi | avoksi | avoiksi |
| abessiivi | avotta | avoitta |
| instruktiivi | – | avoin |
| komitatiivi | – | avoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | avo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- avo Kielitoimiston sanakirjassa
Esperanto
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]avo (yks. akk. avon; mon. avoj, mon. akk. avojn)
Ido
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]avo (yksikön akkusatiivi avon; monikko avi, monikon akkusatiivi avin)
Latina
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]avō
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 1. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Esperanton sanat
- Esperanton kielen substantiivit
- Esperanton kielen sukulaiset
- Idon sanat
- Idon kielen substantiivit
- Idon kielen sukulaiset
- Latinan substantiivien taivutusmuodot