Siirry sisältöön

aukile

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Aukile Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Aukile

Substantiivi

[muokkaa]

aukile (48)

  1. (anatomia) nuoren yksilön kallon vielä luutumaton kohta

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈɑu̯kileˣ/
  • tavutus: au‧ki‧le

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aukile aukileet
genetiivi aukileen aukileiden
aukileitten
partitiivi aukiletta aukileita
akkusatiivi aukile;
aukileen
aukileet
sisäpaikallissijat
inessiivi aukileessa aukileissa
elatiivi aukileesta aukileista
illatiivi aukileeseen aukileisiin
aukileihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aukileella aukileilla
ablatiivi aukileelta aukileilta
allatiivi aukileelle aukileille
muut sijamuodot
essiivi aukileena aukileina
translatiivi aukileeksi aukileiksi
abessiivi aukileetta aukileitta
instruktiivi aukilein
komitatiivi aukileine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aukilee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
aukilet-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

etuaukile, isoaukile, lakiaukile, pikkuaukile, taka-aukile

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • aukile Kielitoimiston sanakirjassa