apu

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

apu (1-E) (monikko avut)

  1. toimi tai toimitus, minkä tarkoitus on auttaa pulaan joutunutta tai vaikeassa tilanteessa olevaa; auttaminen, avustaminen
    Apu tuli viime hetkellä.
    Apua on joskus helpompi antaa kuin ottaa vastaan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈɑ̝pu]

Taivutus[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ammattiapu, apuharvennus, apuhoitaja, apujoukko, apukeino, apukeittiö, apukoulu, apulannoite, apulanta, apumies, apumoottori, apuneuvo, apupisto, apuraha, apusana, aputaso, aputyövoima, apuverbi, apuviiva, apuvoima, apuväline, aseapu, asiantuntija-apu, asiantuntijanapu, avunhuuto, avunsaaja, avuntarjous, elatusapu, ensiapu, hautausapu, huoltoapu, hätäapu, katastrofiapu, kehitysapu, kodinhoitoapu, kriisiapu, kuolinapu, köyhäinapu, lääkärinapu, naapuriapu, oikeusapu, pohjeapu, ruoka-apu, sijaisapu, talkooapu, tilapäisapu, työapu, ulkomaanapu, vaateapu, vaatetusapu, valtionapu, vetoapu, virka-apu

Idiomit[muokkaa]

  • Oma apu, paras apu.

Aiheesta muualla[muokkaa]