apu

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

apu (1-E) (monikko avut)

  1. toimi tai toimitus, minkä tarkoitus on auttaa pulaan joutunutta tai vaikeassa tilanteessa olevaa; auttaminen, avustaminen
    Apu tuli viime hetkellä.
    Apua on joskus helpompi antaa kuin ottaa vastaan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈɑ̝pu]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi apu avut luo
genetiivi avun luo apujen luo
partitiivi apua apuja luo
akkusatiivi apu; avun luo avut luo
sisäpaikallissijat
inessiivi avussa luo avuissa
elatiivi avusta luo avuista
illatiivi apuun luo apuihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi avulla luo avuilla
ablatiivi avulta luo avuilta
allatiivi avulle luo avuille
muut sijamuodot
essiivi apuna luo apuina luo
translatiivi avuksi luo avuiksi
abessiivi avutta avuitta
instruktiivi avuin
komitatiivi apuine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • Oma apu, paras apu.

Aiheesta muualla[muokkaa]