anto

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

anto (1-J) (monikko annot)

  1. antaminen
  2. (elektroniikka) virtalähteen tai vastaavan napa
    Aktiivisubbari kytketään AV-vahvistimen subwoofer-antoon.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑnt̪o/
  • tavutus: an‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi anto annot
genetiivi annon antojen
partitiivi antoa antoja
akkusatiivi anto;
annon
annot
sisäpaikallissijat
inessiivi annossa annoissa
elatiivi annosta annoista
illatiivi antoon antoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi annolla annoilla
ablatiivi annolta annoilta
allatiivi annolle annoille
muut sijamuodot
essiivi antona antoina
translatiivi annoksi annoiksi
abessiivi annotta annoitta
instruktiivi annoin
komitatiivi antoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

antolainaus, arvonanto, ilmianto, kädenanto, luvananto, merkinanto, nimenanto, setelinanto, suunanto, tehtävänanto, tiedoksianto

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • anto Kielitoimiston sanakirjassa