antautuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]antautuminen (38)
- teonnimi verbistä antautua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | antautuminen | antautumiset |
| genetiivi | antautumisen | antautumisten antautumisien |
| partitiivi | antautumista | antautumisia |
| akkusatiivi | antautuminen; antautumisen |
antautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | antautumisessa | antautumisissa |
| elatiivi | antautumisesta | antautumisista |
| illatiivi | antautumiseen | antautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | antautumisella | antautumisilla |
| ablatiivi | antautumiselta | antautumisilta |
| allatiivi | antautumiselle | antautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | antautumisena (antautumisna) |
antautumisina |
| translatiivi | antautumiseksi | antautumisiksi |
| abessiivi | antautumisetta | antautumisitta |
| instruktiivi | – | antautumisin |
| komitatiivi | – | antautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | antautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
antautumis- | |