antautua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
antautua (52-F) (taivutus[luo])
- lopettaa jonkin vastustus ja alistua sen valtaan
- omistautua jonkin tekemiseen, paneutua, syventyä, uppoutua
- suostua sukupuoliyhteyteen
Ääntäminen[muokkaa]
- tavutus: an‧tau‧tu‧a / an‧ta‧u‧tu‧a
Etymologia[muokkaa]
- refleksiivijohdos verbistä antaa
Käännökset[muokkaa]
1. lopettaa jonkin vastustus ja alistua sen valtaan
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- antautua Kielitoimiston sanakirjassa