ergeben
Saksa[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ergeben (komparatiivi ergebener, superlatiivi der/das/die ergebenste) (taivutus[luo])
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: Ergebenheit
Verbi[muokkaa]
| Taivutus | |
|---|---|
| ind. prees. y. 2. p. | ergibst |
| ind. prees. y. 3. p. | ergibt |
| ind. imperf. y. 3. p. | ergab |
| part. perf. | ergeben |
| apuverbi | haben |
ergeben
- antaa tulokseksi, tuottaa
- refl.: sich (a) aus einem Ding ergeben olla tuloksena/seurauksena jstk, seurata jstk
- refl.: sich (a) ergeben alistua, nöyrtyä
- refl.: sich (a) ergeben antautua (viholliselle; jollekin asialle)
Etymologia[muokkaa]
verbi: er- + geben; adjektiivi on saman verbin partisiipin perfekti
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: Ergebnis