anoja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]anoja (10)
- henkilö, joka anoo
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑnojɑ/
- tavutus: a‧no‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | anoja | anojat |
| genetiivi | anojan | anojien (anojain) |
| partitiivi | anojaa | anojia |
| akkusatiivi | anoja; anojan |
anojat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | anojassa | anojissa |
| elatiivi | anojasta | anojista |
| illatiivi | anojaan | anojiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | anojalla | anojilla |
| ablatiivi | anojalta | anojilta |
| allatiivi | anojalle | anojille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | anojana | anojina |
| translatiivi | anojaksi | anojiksi |
| abessiivi | anojatta | anojitta |
| instruktiivi | – | anojin |
| komitatiivi | – | anojine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | anoja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka anoo
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- anoja Kielitoimiston sanakirjassa