ankaruus

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ankaruus (40)[1]

  1. se, että on ankara

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ankaruus ankaruudet
genetiivi ankaruuden ankaruuksien
partitiivi ankaruutta ankaruuksia
akkusatiivi ankaruus; ankaruuden ankaruudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi ankaruudessa ankaruuksissa
elatiivi ankaruudesta ankaruuksista
illatiivi ankaruuteen ankaruuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ankaruudella ankaruuksilla
ablatiivi ankaruudelta ankaruuksilta
allatiivi ankaruudelle ankaruuksille
Muut
essiivi ankaruutena ankaruuksina
translatiivi ankaruudeksi ankaruuksiksi
abessiivi ankaruudetta ankaruuksitta
instruktiivi ankaruuksin
komitatiivi ankaruuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan ankara vartalosta ankar- ja takaliitteestä -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40