ajoitus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ajoitus (39)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑjoi̯t̪us/
- tavutus: a‧joi‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ajoitus | ajoitukset |
| genetiivi | ajoituksen | ajoitusten ajoituksien |
| partitiivi | ajoitusta | ajoituksia |
| akkusatiivi | ajoitus; ajoituksen |
ajoitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ajoituksessa | ajoituksissa |
| elatiivi | ajoituksesta | ajoituksista |
| illatiivi | ajoitukseen | ajoituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ajoituksella | ajoituksilla |
| ablatiivi | ajoitukselta | ajoituksilta |
| allatiivi | ajoitukselle | ajoituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ajoituksena | ajoituksina |
| translatiivi | ajoitukseksi | ajoituksiksi |
| abessiivi | ajoituksetta | ajoituksitta |
| instruktiivi | – | ajoituksin |
| komitatiivi | – | ajoituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ajoitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ajoitus- | |