ajattomuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ajattomuus (40)

  1. se, että on ajaton
  2. se, että aikaa ei ole (olemassa)
    Voidaan olettaa, että ajallisten maailmankaikkeuksien ulkopuolella ajattomuus on vallitseva olotila.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑjɑt̪ˌt̪omuːs/
  • tavutus: a‧jat‧to‧muus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ajattomuus ajattomuudet
genetiivi ajattomuuden ajattomuuksien
partitiivi ajattomuutta ajattomuuksia
akkusatiivi ajattomuus;
ajattomuuden
ajattomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi ajattomuudessa ajattomuuksissa
elatiivi ajattomuudesta ajattomuuksista
illatiivi ajattomuuteen ajattomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ajattomuudella ajattomuuksilla
ablatiivi ajattomuudelta ajattomuuksilta
allatiivi ajattomuudelle ajattomuuksille
muut sijamuodot
essiivi ajattomuutena ajattomuuksina
translatiivi ajattomuudeksi ajattomuuksiksi
abessiivi ajattomuudetta ajattomuuksitta
instruktiivi ajattomuuksin
komitatiivi ajattomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ajattomuude-
vahva vartalo ajattomuute-
konsonantti-
vartalo
ajattomuut-

Etymologia[muokkaa]

  • sanan ajaton vartalosta ajattom- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]