aikauttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
aikauttaminen (38)
- teonnimi verbistä aikauttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aikauttaminen | aikauttamiset |
| genetiivi | aikauttamisen | aikauttamisten aikauttamisien |
| partitiivi | aikauttamista | aikauttamisia |
| akkusatiivi | aikauttaminen; aikauttamisen |
aikauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aikauttamisessa | aikauttamisissa |
| elatiivi | aikauttamisesta | aikauttamisista |
| illatiivi | aikauttamiseen | aikauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aikauttamisella | aikauttamisilla |
| ablatiivi | aikauttamiselta | aikauttamisilta |
| allatiivi | aikauttamiselle | aikauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aikauttamisena (aikauttamisna) |
aikauttamisina |
| translatiivi | aikauttamiseksi | aikauttamisiksi |
| abessiivi | aikauttamisetta | aikauttamisitta |
| instruktiivi | – | aikauttamisin |
| komitatiivi | – | aikauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aikauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
aikauttamis- | |