abalienaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
abalienaatio (3)
- erottaminen
- (historia) valtion omaisuuden, erityisesti valtion maan (kruununmaan) erottaminen ja luovuttaminen yksityisille; nimitystä käytettiin etenkin 1600-luvun poliittisessa keskustelussa kruununtilojen ja niiden verotulojen luovuttamisesta yksityisille oston, lahjoituksen tai panttaamisen perusteella
- (roomalainen oikeus) toimi, jossa henkilön oikeus siirtyy toiselle henkilölle
- (roomalainen oikeus) maaomaisuuden tai irtaimen omaisuuden luovuttaminen toiselle myynnin tai lain perusteella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | abalienaatio | abalienaatiot |
| genetiivi | abalienaation | abalienaatioiden abalienaatioitten |
| partitiivi | abalienaatiota | abalienaatioita |
| akkusatiivi | abalienaatio; abalienaation |
abalienaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | abalienaatiossa | abalienaatioissa |
| elatiivi | abalienaatiosta | abalienaatioista |
| illatiivi | abalienaatioon | abalienaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | abalienaatiolla | abalienaatioilla |
| ablatiivi | abalienaatiolta | abalienaatioilta |
| allatiivi | abalienaatiolle | abalienaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | abalienaationa | abalienaatioina |
| translatiivi | abalienaatioksi | abalienaatioiksi |
| abessiivi | abalienaatiotta | abalienaatioitta |
| instruktiivi | – | abalienaatioin |
| komitatiivi | – | abalienaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | abalienaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- latinan abalienatio, vieroitus < etuliite ab, pois ja sana alienus, vieras
Käännökset[muokkaa]
1. erottaminen
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbi abalienoida