Puoskari
 |
Suomi
[muokkaa]Erisnimi
[muokkaa]Puoskari (6)
- suomalainen sukunimi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Puoskari | Puoskarit |
| genetiivi | Puoskarin | Puoskarien Puoskareiden Puoskareitten |
| partitiivi | Puoskaria | Puoskareita Puoskareja |
| akkusatiivi | Puoskari; Puoskarin |
Puoskarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Puoskarissa | Puoskareissa |
| elatiivi | Puoskarista | Puoskareista |
| illatiivi | Puoskariin | Puoskareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Puoskarilla | Puoskareilla |
| ablatiivi | Puoskarilta | Puoskareilta |
| allatiivi | Puoskarille | Puoskareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Puoskarina | Puoskareina |
| translatiivi | Puoskariksi | Puoskareiksi |
| abessiivi | Puoskaritta | Puoskareitta |
| instruktiivi | – | Puoskarein |
| komitatiivi | – | Puoskareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Puoskari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Puoskari-sanan vanhemmasta, ’parturiin, parranleikkaajaan’ viitanneesta merkityksestä. Ensimmäiset maininnat nimestä tunnetaan 1500-luvulta.[1]
Lähteet
[muokkaa]- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (324 nimenhaltijaa.)
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Riitta Eronen: Puoskareita? Helsingin Sanomat, 11.4.2006. Artikkelin verkkoversio.