Luokka:Suomen kieltoverbin taivutusmuodot

Toisin kuin monissa indoeurooppalaisissa kielissä, suomessa kieltosana on persoonissa taipuva verbi, jota käytetään pääverbin konnegaatiomuodon kanssa (esim. olla; en ole). E-alkuiset ilmaisevat kielteisiä toteamuksia indikatiivissa, konditionaalissa ja potentiaalissa, ä-alkuisia käytetään kielteisessä imperatiivissa eli kun kielletään jotakuta tekemästä jotakin.

Verbillä on erityinen tehtävä sanojen enää, kukaan, mikään, missään, mistään, minnekään, milloinkaan, mitenkään, koskaan, ikinä, ikänä, ollenkaan ja yhtään kanssa, sillä näiden merkitys muuttuu sen mukaan, esiintyvätkö nämä kysymys- tai relatiivilauseessa yksin vai tavallisessa lauseessa kieltoverbin kanssa.

Rinnastuskonjunktio -kä esiintyy ainoastaan kieltoverbiin liitettynä.

Siellä ei ollut ruokaa eikä kukaan ostanut sinne ruokaa.

• Kieltoverbi on peräisin suomalaisugrilaisesta kieltoverbivartalosta *e-; sana on sukua viron sanalle ei ja pohjoissaamen sanalle ii.