ette

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ette (?, Katso oikea taivutustyyppi täältä) (taivutus)

  1. monikon 2. persoonan muoto kieltoverbistä
    Te ette halunneet hiihtää. (puhuteltaessa useaa ihmistä)
    Te ette halunnut hiihtää. (puhuteltaessa yhtä ihmistä, teititellen)

Taivutus[muokkaa]

  • Kieltoverbi taipuu persoonissa.
  • (1)Pääverbin konnegaatiomuoto on indikatiivissa, konditionaalissa, optatiivissa ja potentiaalissa sekä imperatiivin toisessa persoonassa samanlainen kuin pääverbin indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto ilman n-kirjainta, tilalla rajageminaatio.
tule|nälä tule
  • (2)Imperatiivin muiden persoonien kanssa käytettävä konnegaatiomuoto saadaan pudottamalla infinitiivin lopusta (taivutusluokasta riippuen) aa/ää, KONS+A/KONS+Ä tai da/ ja lisäämällä ko/ (+rajageminaatio):
tul|laälkää tulko
Kieltoverbin taivutus
persoona indikatiivi
konditionaali
potentiaali
imperatiivi optatiivi
yks. 1. (minä) en1
yks. 2 (sinä) et1 älä1 ällös1
yks. 3. (hän) ei1 älköön2
mon. 1. (me) emme1 älkäämme2
mon. 2. (te) ette1 älkää2
mon. 3. (he) eivät1 älkööt2

Etymologia[muokkaa]

kts. verbin taivutusmuotojen luokka

Viro[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

ette

  1. eteen, edelle
    Vaatas ette ja taha. – Katsoi eteen ja taakse.
  2. ennakolta, etukäteen, edeltäpäin
    Tulemused olid ette teada. – Tulokset olivat ennakolta tiedossa.
  3. (solmiosta) kaulaan
    Pane lips ette! – Pane solmio kaulaasi!

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdysverbit[muokkaa]

Postpositio[muokkaa]

ette

  1. eteen, edelle
    päikese ette – auringon eteen
    Ta jäi meie ette seisma. – Hän jäi seisomaan eteemme.

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ette Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • ette sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)