Hippeläinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Erisnimi[muokkaa]

Hippeläinen (38)

  1. suomalainen sukunimi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Hippeläinen Hippeläiset
genetiivi Hippeläisen Hippeläisten
Hippeläisien
partitiivi Hippeläistä Hippeläisiä
akkusatiivi Hippeläinen;
Hippeläisen
Hippeläiset
sisäpaikallissijat
inessiivi Hippeläisessä Hippeläisissä
elatiivi Hippeläisestä Hippeläisistä
illatiivi Hippeläiseen Hippeläisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi Hippeläisellä Hippeläisillä
ablatiivi Hippeläiseltä Hippeläisiltä
allatiivi Hippeläiselle Hippeläisille
muut sijamuodot
essiivi Hippeläisenä
(Hippeläisnä)
Hippeläisinä
translatiivi Hippeläiseksi Hippeläisiksi
abessiivi Hippeläisettä Hippeläisittä
instruktiivi Hippeläisin
komitatiivi Hippeläisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo Hippeläise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
Hippeläis-

Etymologia[muokkaa]

Sukunimi on lähtöisin Karjalankannakselta, Kivennavan pitäjästä. Sukunimen lopussa oleva -läinen on yleinen sukunimijohdin (jonka -lä johtaa talonnimiä, ja siitä on edelleen muodostettu sukunimi johtimella -inen). Lyhempää muotoa Hippi on myös tavattu Karjalasta. Se voidaan jäljittää kolmeenkin eri ortodoksiseen ristimänimeen, jotka ovat kaikki kreikkalaislähtöisiä: Hypatios, Hippolytos ja Arhippos.[1] Nimet tarkoittavat suoraan käännettynä "korkeaa virkamiestä, konsulia", "hevosten päästäjää/vapauttajaa" ja "hevosten johtajaa, hevosmiestä, esiratsastajaa".

Lähteet[muokkaa]

  • Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (190 nimenhaltijaa.)

Viitteet[muokkaa]

  1. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.