äpäre

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

äpäre (48)[1]

  1. (harvinainen) heinän jälkisato, odelma

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈæpæreˣ/
  • tavutus: ä‧pä‧re

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi äpäre äpäreet
genetiivi äpäreen äpäreiden
äpäreitten
partitiivi äpärettä äpäreitä
akkusatiivi äpäre;
äpäreen
äpäreet
sisäpaikallissijat
inessiivi äpäreessä äpäreissä
elatiivi äpäreestä äpäreistä
illatiivi äpäreeseen äpäreisiin
äpäreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi äpäreellä äpäreillä
ablatiivi äpäreeltä äpäreiltä
allatiivi äpäreelle äpäreille
muut sijamuodot
essiivi äpäreenä äpäreinä
translatiivi äpäreeksi äpäreiksi
abessiivi äpäreettä äpäreittä
instruktiivi äpärein
komitatiivi äpäreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo äpäree-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
äpäret-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • äpäre Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48