heinä
Suomi
[muokkaa]
Pronomini
[muokkaa]heinä
- (persoonapronomini) essiivimuoto sanasta he
Substantiivi
[muokkaa]heinä (10)
- jokin yksisirkkaisten heimoon Poaceae kuuluva heinäkasvi
- niitetty ja kuivattu heinäkasvien ja joidenkin muiden ruohovartisten kasvien kasvismassa
- (slangia) marihuana, kannabiksen eräs muoto
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈheinæ/
- tavutus: hei‧nä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heinä | heinät |
| genetiivi | heinän | heinien (heinäin) |
| partitiivi | heinää | heiniä |
| akkusatiivi | heinä; heinän |
heinät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heinässä | heinissä |
| elatiivi | heinästä | heinistä |
| illatiivi | heinään | heiniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heinällä | heinillä |
| ablatiivi | heinältä | heiniltä |
| allatiivi | heinälle | heinille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heinänä | heininä |
| translatiivi | heinäksi | heiniksi |
| abessiivi | heinättä | heinittä |
| instruktiivi | – | heinin |
| komitatiivi | – | heinine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | heinä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]balttilainen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]ahvenheinä, apilaheinä, hajuheinä, heinäaika, heinäaro, heinähanko, heinäharava, heinähattu, heinähäkki, heinähäntä, heinäinen, heinäkasvi, heinäkenkä, heinäkerttu, heinäkuinen, heinäkuorma, heinäkupo, heinäkurppa, heinäkuu, heinälaji, heinälajike, heinälato, heinämaa, heinämies, heinänhelve, heinäniitty, heinänkasvu, heinänkorjuu, heinänkorjuukone, heinänkorsi, heinänkuormain, heinänpaalain, heinänpöyhin, heinänsiemen, heinäntekijä, heinänteko, heinänuha, heinänviljely, heinäpaali, heinäpelto, heinäperhonen, heinäpouta, heinäsato, heinäseiväs, heinäsirkka, heinäsorsa, heinäsuova, heinätyö, heinävuosi, heinäväki, höpöheinä, höyhenheinä, karhunheinä, kenkäheinä, koiranheinä, kuivaheinä, kuloheinä, kylvöheinä, luonnonheinä, maarianheinä, nurmiheinä, puhveliheinä, raiheinä, siniheinä, suolaheinä, vesiheinä
Idiomit
[muokkaa]- helppoa kuin heinänteko — helppoa ja ei-konstikasta työtä
- puhua puuta heinää — puhua mitä sattuu, puhua potaskaa
Aiheesta muualla
[muokkaa]- heinä Kielitoimiston sanakirjassa
- heinä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 963 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).
- Suomen kielen persoonapronominit
- Suomen pronominien taivutusmuodot
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 10. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen slangisanasto
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen homonyymit
- Suomen kielen heinäkasvit
- Suomen kielen balttilaiset lainat
- Suomen kielen maataloustieteen sanasto