vuoro

Suomi

Substantiivi

vuoro (1)

1. jollekin määrätty määräaika, tai sallittu hetki teolle, esimerkiksi pelissä tai keskustelussa

   Kukin vuorollaan!

   Kun on puheiden vuoro, niin puhutaan.

   Puhu nyt asiaa, kun on sinun vuorosi kertoa mielipiteesi.

   Nyt on sinun vuorosi lyödä kortti pöytään.

2. työaika, työvuoro; aamuvuoro, iltavuoro, yövuoro

   Loman jälkeen hän aloittaa puoleltapäivin ensimmäisen työvuoronsa.

3. (merenkulku) vahti

Synonyymit

• (slangia) huki

Käännökset

englanti: turn

töissä

englanti: shift

merenkulku

Kts. vahti

Näiden käännösten rakennetta on pyydetty korjattavaksi.

• italia: turno m. (1,2)

Liittyvät sanat

• vuorotella

Yhdyssanat

• puheenvuoto
• vuorokausi
• vuoronumero
• vuoropuhelu

Sanonnat

• Vuoroin vieraissa käydään.