huki

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huki (5)[1]

  1. (arkikieltä) vuoro

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi huki hukit
genetiivi hukin hukien
(hukein)
partitiivi hukia hukeja
akkusatiivi huki; hukin hukit
Sisäpaikallissijat
inessiivi hukissa hukeissa
elatiivi hukista hukeista
illatiivi hukiin hukeihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hukilla hukeilla
ablatiivi hukilta hukeilta
allatiivi hukille hukeille
Muut
essiivi hukina hukeina
translatiivi hukiksi hukeiksi
abessiivi hukitta hukeitta
instruktiivi hukein
komitatiivi hukeine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5