vastine

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vastine (48)[1]

  1. (kielitiede) sanan tai käsitteen kielellinen vastaavuus
    Ranskankielinen tarkka vastine kertoo sanan tarkoituksesta jo aika paljon.
  2. (oikeustiede, Suomen) oikeudenkäynnissä vastaajan antama selitys täydennettynä vaatimuksilla
    Vastine voi sisältää asiaväitteen, prosessiväitteen tai tunnustuksen.
  3. (lehdistö, ym.) esitettyyn julkiseen arvosteluun tms. annettu, tavallisesti kirjallinen, vastaus
    Meidän vastineemme on huomisessa lehdessä.
  4. vastinkappale
    Pallon vastine tasossa on ympyrä.
    Kumityyny toimii jousen vastineena.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi vastine vastineet
genetiivi vastineen vastineiden
vastineitten
partitiivi vastinetta vastineita
akkusatiivi vastine; vastineen vastineet
Sisäpaikallissijat
inessiivi vastineessa vastineissa
elatiivi vastineesta vastineista
illatiivi vastineeseen vastineisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi vastineella vastineilla
ablatiivi vastineelta vastineilta
allatiivi vastineelle vastineille
Muut
essiivi vastineena vastineina
translatiivi vastineeksi vastineiksi
abessiivi vastineetta vastineitta
instruktiivi vastinein
komitatiivi vastineine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48