vamma

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vamma (9)

  1. jonkin synnynnäinen tai pysyvä ruumiillisen tai henkisen kyvyn vajavaisuus tai puute
  2. loukkaantumisessa tai tapaturmassa saatu haava, venähdys, murtuma tms.
    Mopopojat saivat pahoja vammoja kolarissa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈʋɑ̝mːɑ̝]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi vamma vammat
genetiivi vamman vammojen
(vammain)
partitiivi vammaa vammoja
akkusatiivi vamma; vamman vammat
Sisäpaikallissijat
inessiivi vammassa vammoissa
elatiivi vammasta vammoista
illatiivi vammaan vammoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi vammalla vammoilla
ablatiivi vammalta vammoilta
allatiivi vammalle vammoille
Muut
essiivi vammana vammoina
translatiivi vammaksi vammoiksi
abessiivi vammatta vammoitta
instruktiivi vammoin
komitatiivi vammoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]