vamma

Suomi

Substantiivi

vamma

1. jonkin synnynnäinen tai pysyvä ruumiillisen tai henkisen kyvyn vajavaisuus tai puute
2. loukkaantumisessa tai tapaturmassa saatu haava, venähdys, murtuma tms.

   Mopopojat saivat pahoja vammoja kolarissa.

Käännökset

synnynnäinen tai pysyvä vajavaisuus

englanti: disability, handicap venäjä: дефект, порок

loukkaantumisessa saatu

englanti: injury, trauma espanja: herida ranska: blessure

tšekki: urážka, zranění, úraz, poranění venäjä: рана, травма