valtuutus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

valtuutus (39)

  1. valtuuttaminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi valtuutus valtuutukset
genetiivi valtuutuksen valtuutusten
valtuutuksien
partitiivi valtuutusta valtuutuksia
akkusatiivi valtuutus; valtuutuksen valtuutukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi valtuutuksessa valtuutuksissa
elatiivi valtuutuksesta valtuutuksista
illatiivi valtuutukseen valtuutuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi valtuutuksella valtuutuksilla
ablatiivi valtuutukselta valtuutuksilta
allatiivi valtuutukselle valtuutuksille
Muut
essiivi valtuutuksena valtuutuksina
translatiivi valtuutukseksi valtuutuksiksi
abessiivi valtuutuksetta valtuutuksitta
instruktiivi valtuutuksin
komitatiivi valtuutuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbin valtuuttaa vartalosta valtuut- ja päätteestä -us

Käännökset[muokkaa]