turkki

Wikisanakirjasta
Katso myös: Turkki

Suomi[muokkaa]

Turkki

Substantiivi[muokkaa]

turkki (5-A)

  1. nisäkkään (nylkemätön) karvapeite, eläimen turkki
    tuuhea, kiiltävä turkki
    Talveksi turkin väri vaihtuu.
  2. turkiksesta tai turkisjäljitelmästä tehty takki

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪urkːi/
  • tavutus: turk‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turkki turkit
genetiivi turkin turkkien
(turkkein)
partitiivi turkkia turkkeja
akkusatiivi turkki;
turkin
turkit
sisäpaikallissijat
inessiivi turkissa turkeissa
elatiivi turkista turkeista
illatiivi turkkiin turkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi turkilla turkeilla
ablatiivi turkilta turkeilta
allatiivi turkille turkeille
muut sijamuodot
essiivi turkkina turkkeina
translatiivi turkiksi turkeiksi
abessiivi turkitta turkeitta
instruktiivi turkein
komitatiivi turkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo turki-
vahva vartalo turkki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

itämerensuomalainen, luultavasti alkuaan deskriptiivinen, sana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

astrakaaniturkki, kaniturkki, kelsiturkki, kesäturkki, kettuturkki, kriminkoipiturkki, kriminnahkaturkki, krimiturkki, kääntöturkki, lammasturkki, majavaturkki, minkkiturkki, mokkaturkki, nutriaturkki, piisamiturkki, puoliturkki, sisäturkki, soopeliturkki, sudennahkaturkki, supiturkki, susiturkki, talviturkki, tekoturkki, turkkiliivi, vasikkaturkki

Substantiivi[muokkaa]

turkki
Kielikoodit
ISO 639-1:tr
ISO 639-2:
ISO 639-3:tur
Wikisanakirja
Aineisto:Turkin kieli

turkki (5-A)

  1. turkin kieli, pääasiassa Turkissa puhuttava turkkilainen kieli. Turkin valtion virallinen kieli (kielitunnus: tr)
    Turkin kielen aikaisemmat arabialaiset aakkoset korvattiin latinalaisiin aakkosiin pohjautuvalla aakkostolla Kemal Atatürkin aloitteesta v, 1928.

Etymologia[muokkaa]

vrt. maannimi Turkki

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

turkki (5-A)

  1. (merenkulku) laivan lattia

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta durk (<< alasaksan dork tai hollannin durk)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • turkki Kielitoimiston sanakirjassa
  • turkki Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. turkki.