turkis

Wikisanakirjasta
Katso myös: türkis

Suomi[muokkaa]

Turkiksia

Substantiivi[muokkaa]

turkis (39)

  1. nisäkkään nyljetty karvapeitteinen muokattu nahka aineena tai materiaalina, tästä valmistettu vaate tai asuste
    Turkisten jatkojalostus turkeiksi ja turkisasusteiksi on turkkurin työtä.
    Tavarataloketju Sokos ilmoitti torstaina jättävänsä turkikset pois valikoimistaan. (hs.fi)
    Venäjällä pukeudutaan yhä turkiksiin.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪urkis/
  • tavutus: tur‧kis

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turkis turkikset
genetiivi turkiksen turkisten
turkiksien
partitiivi turkista turkiksia
akkusatiivi turkis;
turkiksen
turkikset
sisäpaikallissijat
inessiivi turkiksessa turkiksissa
elatiivi turkiksesta turkiksista
illatiivi turkikseen turkiksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi turkiksella turkiksilla
ablatiivi turkikselta turkiksilta
allatiivi turkikselle turkiksille
muut sijamuodot
essiivi turkiksena turkiksina
translatiivi turkikseksi turkiksiksi
abessiivi turkiksetta turkiksitta
instruktiivi turkiksin
komitatiivi turkiksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo turkikse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
turkis-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

keinoturkis, tekoturkis, turkisala, turkiseläin, turkishattu, turkishuutokauppa, turkishylje, turkisjakku, turkisjäljitelmä, turkiskaulus, turkiskauppa, turkiskauppias, turkislakki, turkislanta, turkisliike, turkisliivi, turkisnahka, turkispuuhka, turkistalous, turkistenmetsästäjä, turkisviitta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • turkis Kielitoimiston sanakirjassa